Carpe Diem

4.2.2013


Mistäs tämä uusi viikko ja maanantai taas elämääni putkahti? Ajan kuluminen on kyllä metka
juttu, mitä vanhemmaksi tulee, sen nopeammin aika kuluu, päivät, viikot, kuukaudet ja jopa
vuodet viuhahtavat ihan hetkessä ohi. Itselläni olisin enemmän kuin paljon opittavaa ylläolevan
kuvan korttien sanomasta, korttien, jotka siis olen vielä itse suunitellutkin! Yritän kyllä kovasti
tarttua hetkeen ja olla läsnä mutta, mutta... Tämä Carppaamisen taito olisi kyllä minun
elämässäni kultaakin kalliimpi!

Ylläoleva kuva on DecoraFrame-tuotteideni esitteestä. Nappasin kuvan parisen viikkoa sitten kotikuvaussessiossa. Rekvisiittana siluettikuvat jotka on tehty Särkänniemessä, uudempi
sekä vanhempi vihko ja sekalaista kirppistavaraa.

Upea Hangon viikonloppu takana, kivoja postauksia tulossa lähipäivinä :)

Ihanaa, uusia lukijoita on lähiaikoina tullut paljon, tervetuloa!

Nauttikaahan alkaneesta viikosta, hetki kerrallaan
Johanna

12 kommenttia :

  1. Se on juurikin noin. Mitä enemmän ikää, sitä nopeammin aika valitettavasti kuluu. Melkeinpä 10 vuoden nipuissa voi jo laskea..

    Sulla on kyllä ihannetilanne, kun on 2 täysin erilaista paikkaa, joita sisustella. Olisi omakin unelma, kun on niin monenlaisia juttuja, joista tykkään, mutta kaikkea ei voi ahtaa samaan tilaan eikä edes taloon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ihana tuo ajatus että laskisi aikaa nipuissa, samalla silti pelottavankin totta! Parisen nippua taisi vain sujahtaa ohi melkien huomaamatta jne ;D

      Saan tosiaan olla kiitollinen että on on sekä koti että mökki jota sisustella. Lohdutukseksi sinulle voin kuitenkin kertoa etteivät nekään oikein riitä! Olisi kiva kun olisi vielä oikein kunnon designkoti, mummonmökki, loft-asunto, noin niinkuin aluksi...

      Poista
  2. Ihana Hangon viikonloppu? Oletko kakkosasukas täällä? Miten mennyt ihan ohi??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisimmekin kakkosasukkaita!!! Olimme kuitenkin vain nopsaan käymässä koko perheen voimin Hangossa. Ensimmäinen kerta Hangossa muttei taatusti viimeinen, aivan upea paikka; meren läheisyys, rauha, kauneus ja ne jumalaiset huvilat, aah :)
      Kade, kade, kade olen kaikille siellä ihanuuden keskellä asuville ;D

      Ja samoja tuttuja taitaapi olla :)

      Poista
    2. ehkä jonain päivänä, täällä on kyllä ihana asustaa. Taitaapi olla juu samoja tuttuja, kyllä maailma on pieni.

      Poista
    3. Näkisin meidän perheemme niin elävästi asustelemassa siinä hiekkarannan kupeessa upeassa puuhuvilassa... Ainahan saa, ja pitääkin olla haaveita :)Ja maailma totisesti on pikkuruinen!

      Poista
  3. Ihkuu, kun sä olet niin luova, että jaksat kehitellä kaikkea kaunista meidän ihailtavaksemme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Krista, kiitos <3
      Useimmiten en kyllä itseäni niin kovin luovana osaa pitää. Sitten kun se luovuus tulee niin se on vähän kuin kohtaus tai vimma ;D

      Poista
  4. Täysin sama tunne ajan kulumisesta! Tuntuu, että viimeinen 10 vuotta viuhahti ohi niin että ei ehtinyt itsekään tajuta :/

    Kivoja tuotteita kuvassa! "You are not lost. You are here" puhuttelee todella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, en ollut huomannut vastata kommenttiisi aiemmin, pahoittelen!!!

      Ajan kuluminen on kyllä hyvin mystistä, harppauksin mennään eteenpäin vaikka periaatteessahan sen kuluminen pitäisi olla kovinkin standardoitua ja tasaista :)

      Kiitos vielä kauniista kehuista <3

      Poista
  5. Aikamoisen blogiherkkupalan täältä sinulta löysin. Ponnahdin tänne jonkun kommentin kautta, ja hyvä niin! Todella kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi JuttaEmilia, täällä ollaan ihan tippa linssissä ihanan kommenttisi vuoksi, suurkiitos sinulle kauniista sanoistasi <3

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥