Lähimatkailua kalliosaariin

25.6.2012


Oi mikä ihana juhannus!
Kaikki toiveeni juhannuksen suhteen, eli merielämää, ystäviä, naurua, kepeitä sekä syvällisiä keskusteluja, hyvää ruokaa ja juomaa, rentoutumista, aurinkoa, lämpöä ja saunomista vihdan kera yöttömässä yössä, toteutuivat :) Erityisesti rentoutuminen oli täydellistä, pääsin kaikista arkena päässä pyörivistä asioista irti. Kerrassaan mahtavaa. Ja harvinaista.

Jokuseksi päiväksi kuitenkin vielä täytyisi saada itsensä tästä syvärentoutumisen tilasta hieman maallisempaan olotilaan. Tarkoitus olisi tämän viikon jälkeen viettää parisen viikkoa lomaa ja sehän tarkoittaa sitä että lomaa ennen täytyy saattaa noin satamiljoonaa asiaa valmiiksi! Mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa, onhan?

Nyt haluan kuitenkin vielä hetken viipyillä juhannuksen tunnelmissa näiden kuvien kera. Kuvat ovat eiliseltä retkeltämme kahteen läheiseen pikkuruiseen kalliosaareen joissa käy melkoisen ahkerasti retkeilijöitä. Eilen saaret olivat kuitenkin aivan meidän yksityisessä käytössämme. Huristelimme veneellämme kymmenessä minuutissa iltapäiväkahville saarten kallioille istumaan ja ihanaa elämää ihmettelemään. :) 


Mukavaa alkanutta viikkoa :)
Johanna 
  
Lämpimillä kallioilla oli ihana istuskella ja juoda kahvit.

Maisemat vielä paransivat kahvinautintoa entisestään.

Teimme myös pienen saarikierroksen.

Kiipeilypuu.

Montaa kukkaa saaressa ei ollut mutta nekin jokuset otettiin talteen pikkuruiseksi kimpuksi.

Tämä söpö kimppu olikin äidille ♥

Kyllä se aarteiden bongaus onnistuu näemmä paikassa kuin paikassa!
Mieheni löysi tämän kattilan vesirajasta kellumasta ja kattilahan napattiin heti talteen...
 
Kattila oli melkoisesti elämää nähneen oloinen eli keittoja en ajatellut siinä ruveta keittelemään.

Melkoisen hyvä suojaväri kattilalla ;D

Tyttäreni keräämä pikku kimppu löysi heti maljakon!

Onkohan näillä kukilla muuten joku nimikin?

Ei  mikään varsinainen luksusgrilli mutta ajaa varmasti asiansa.

Tällainenkin löytyi ja otettiin mukaan...
Tämä löytö meni kyllä kierrätykseen vaikka patinaa kivasti tästäkin pinnnasta löytyi. Jossakin se minunkin aarteideni hämärä raja näemmä menee ;D

Ja tämähän kukka on nimeltään...

Minun nimeni on sama kuin ylläolevalla kukkasella... ;)

Ihana meri.

4 kommenttia :

  1. Jos olisit sanonut ottaneesi ja säilyttäneesi tuon säilykepurkin, niin olisin alkanut toden teolla huolestumaan :) ei vaiskaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kyllä sitä tosiaan kaikkea tulee kerättyä tuolta aarteiden ja romujen rajapinnasta, eli huolesi olisi usein ihan aiheellinen! Tuon tölkin kanssa ei onneksi tehnyt tiukkaa, sen verran kaunis se kuitenkin minusta oli että se oli ikuistettava ;D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Mökkifiilis, paras fiilis <3
      Nyt vain taas kovasti odottelen että ilmat olisivat taas retkeilylle suotuisat!

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥