Joskus sitä vain löytää itsensä oikeaan aikaan, oikeasta paikasta. Viime perjantaille sattui juurikin tällainen hetki kirpparilla. Olin löytänyt jo kaikennäköistä purkkia ja purnukkaa kun katseeni osui lattianrajassa viruvaan muovikoriin. Korissa olikin todellinen turkoosi aarre, nimittäin Kaj Franckin suunnittelema Ruuturouva -sarjan kannu sekä kuusi lasia. Hintakin oli melkoisen kohdillaan, neljä euroa, siis neljä euroa, jippiaijee! Huippulöytö siis, mutta...
Kun pääsin kotiin aloin välittömästi kärsiä karmean huonosta omastatunnosta. Kirppistä ylläpitää yhdistys jonka tuotto menee varoja todellakin tarvitseville. Minun löytöni todellinen arvo olisi varmaankin noin sadan euron hujakoilla ja maksoin setistä vaivaiset neljä euroa. Mitä tällaisissa tilanteissa pitäisi tehdä? Iloita vain huippulöydöstä täysin rinnoin vai maksaa tuotteesta enemmän jos tietää sen todellisen arvon? Vaikka en tässä toistaiseksi vielä ole rahoissani päässyt kieriskelemään niin rahat olisivat kyllä menneet paljon minua parempaan tarkoitukseen. Tämä asia jäi todellakin vaivaamaan ja huippulöytöni ilo himmeni, olinko ahne p**kiainen? Onko se niin että kirppiksellä tehty todellinen huippulöytö on lähes poikkeuksetta toisen osapuolen tietämättömyyden hyväksikäyttöä? Onko se oikein?
Värikästä ja mietteliästä viikonloppua
♥
Johanna
Nuutajärven tehdas on valmistanut tätä turkoosia Ruuturitari-sarjaa 60-luvun lopulla asiakas-
tilauksena osuusliikkeille.
Kauniisti kimmeltää lasi valonsäteessä vaikka se olisikin heikompia riistämällä hommattu...
Miehen puolelta perintönä on tullut Ruuturitaria myös kirkkaana.
Näitä voin siis ihailla hyvällä omallatunnolla :)
Tämän setin kanssa meinasi itselläni käydä köpelösti jokunen vuoisi sitten (kuten jollakin siis tuon turkoosin setin kanssa). Olin laittanut tämän koko köörin jo kirppikselle meneviin astioihin koska ajattelin että se on epäkäytännöllinen eikä mitenkään erityisen kaunis. Onneksi kuitenkin lukaisin Koti ja Keittiö lehden vanhan tavaran arviointipalstaa ennenkuin ehdin nämä kirppikselle kuljettamaan, näidenkin arvo on siinä
sadan euron paremmalla puolella.
