Joskus sitä vain löytää itsensä oikeaan aikaan, oikeasta paikasta. Viime perjantaille sattui juurikin tällainen hetki kirpparilla. Olin löytänyt jo kaikennäköistä purkkia ja purnukkaa kun katseeni osui lattianrajassa viruvaan muovikoriin. Korissa olikin todellinen turkoosi aarre, nimittäin Kaj Franckin suunnittelema Ruuturouva -sarjan kannu sekä kuusi lasia. Hintakin oli melkoisen kohdillaan, neljä euroa, siis neljä euroa, jippiaijee! Huippulöytö siis, mutta...
Kun pääsin kotiin aloin välittömästi kärsiä karmean huonosta omastatunnosta. Kirppistä ylläpitää yhdistys jonka tuotto menee varoja todellakin tarvitseville. Minun löytöni todellinen arvo olisi varmaankin noin sadan euron hujakoilla ja maksoin setistä vaivaiset neljä euroa. Mitä tällaisissa tilanteissa pitäisi tehdä? Iloita vain huippulöydöstä täysin rinnoin vai maksaa tuotteesta enemmän jos tietää sen todellisen arvon? Vaikka en tässä toistaiseksi vielä ole rahoissani päässyt kieriskelemään niin rahat olisivat kyllä menneet paljon minua parempaan tarkoitukseen. Tämä asia jäi todellakin vaivaamaan ja huippulöytöni ilo himmeni, olinko ahne p**kiainen? Onko se niin että kirppiksellä tehty todellinen huippulöytö on lähes poikkeuksetta toisen osapuolen tietämättömyyden hyväksikäyttöä? Onko se oikein?
Värikästä ja mietteliästä viikonloppua
♥
Johanna
Nuutajärven tehdas on valmistanut tätä turkoosia Ruuturitari-sarjaa 60-luvun lopulla asiakas-
tilauksena osuusliikkeille.
Kauniisti kimmeltää lasi valonsäteessä vaikka se olisikin heikompia riistämällä hommattu...
Miehen puolelta perintönä on tullut Ruuturitaria myös kirkkaana.
Näitä voin siis ihailla hyvällä omallatunnolla :)
Tämän setin kanssa meinasi itselläni käydä köpelösti jokunen vuoisi sitten (kuten jollakin siis tuon turkoosin setin kanssa). Olin laittanut tämän koko köörin jo kirppikselle meneviin astioihin koska ajattelin että se on epäkäytännöllinen eikä mitenkään erityisen kaunis. Onneksi kuitenkin lukaisin Koti ja Keittiö lehden vanhan tavaran arviointipalstaa ennenkuin ehdin nämä kirppikselle kuljettamaan, näidenkin arvo on siinä
sadan euron paremmalla puolella.
Hei, upea löytö todella! Toisaalta kirpparit hinnoittelevat joitakin tavaroita reippaasti yläkanttiin, ja löytöjen tekemisen mahdollisuus tavallaan kuuluu konseptiin, joten minusta tuosta on turha kantaa huonoa omaatuntoa. Ja jos siltä tuntuu, niin voithan aina antaa raha-avustuksen suoraan jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle :)
VastaaPoistaVoi kiitos Riikka synninpäästöstä :) Ja aivan, voin vaikka seuraavalla kerralla käydessäni lahjoittaa rahaa kohteeseen, jee, ongelma ja huono omatunto ratkaistu!
PoistaHienoja ovat, kummassakin värissä!
VastaaPoistaKomppaan edellistä, mieti joku ylimääräinen avustus..
Eija, niin ovat hienoja! Kummasti nuokin esineet kaunistuivat silmissäni kun suunittelijaksi paljastui Kai Franck ;)
PoistaJa ihanaa, sain sinultakin synninpäästön, kiitos!
Olen samaa mieltä kuin edelliset. Sinä maksoit sen, mitä pyydettiin. Et tarvitse synninpäästöä. En enää lahjoita rahaa, koska suurin osa kerätyistä rahoista menee muuhun tarkoitukseen kuin avustuksiin. Rahoista iso osa menee kuluihin tai mihin lie. Luotto on mennyt.
VastaaPoistaTuo idea antaa rahaa johonkin avustuskohteeseen on hyvä!
PoistaOlen kyllä joskus itsekin miettinyt kun rahaa/tavaraa olen jonnekin lahjoittanut, että kuinka suuri osa siitä mahtaakaan päätyä sinne oikeasti tarvitseville. Nämä ovat kai sensortin asioita joita ei varmasti oikein voi tietää, pitää vain luottaa ja uskoa. Hyväntekeväisyyskin taitaa joillekin olla kyllä ihan raakaa bisnestä, eli ymmärrän kyllä näkökantasi :)
Hyväsydämiselle ihmisille, niinkuin sinä, on tämä elämä aina joskus paljon monimutkaisempaa kuin niille, jotka eivät välitä.
VastaaPoistaKirppis saa tavarat lahjoituksena ja hintataso on täysin kiinni kirpparista. Jossain rikkinäinenkin maksaa älyttömästi, kun jossain muualla löytää ihanuuksia edullisesti. Samaa mieltä olen kuin edelliset kommentin jättäneet, maksoit sen mitä pyydettiin, nauti ihanasta löydöstäsi ja jos asia vielä painaa, niin voithan tehdä omalle kukkarolle sopivan lahjoituksen parhaaksi katsomaasi kohteeseen.
Maija, ihanaa että kutsut minua hyväsydämiseksi <3 Yritän hyväsydäminen olla, ihan aina se ei kuitenkaan onnistu...
PoistaTuo kommenttisi on muuten aivan totta, usein huomaan miettiväni asioita kovin monimutkaisesti varsinkin kuin haluaisin aina toimiä oikeudenmukaisesti.
Teen varmaankin niin että lahjoitan seuraavaksi tuonne kirppikselle ostojeni yhteydessä hieman ylimääräistä.
Nauti hyvästä löydöstä ja unohda huono omatunto! Maksoit mitä pyydettiin, se siitä :)
VastaaPoistaAnni, kiitos :) Loistava, selkeä ja yksinkertainen neuvo!
PoistaOnpas ne kauniit. En ole koskaan nähnytkään moisia. Mutta sun pitäisi olla iloinen, kun teit Löydön! Hienoa, että sen löysi joku, joka antaa sille arvoa!
VastaaPoistaAnu, kyllä vain kauniita ovat, omakin makuni on jokusessa vuodessa kehittynyt noista tykkäämään, aluksihan nuo kirkkaat meinasivat minultakin livahtaa kirppikselle...
PoistaTuo on kanssa loistava pointti jonka esitit, eli setti pääsi kotiin jossa niitä arvostetaan :)
Täältä tulee lisää synninpäästöä :
VastaaPoistaMusta astiat ovat kamalia ja 4 euroa on suorastaan ryöstöhinta.
Nauroivat varmaan sulle kun olit lähtenyt että nyt joku osti ne rumat astiat.
Auttoiko ?
anytime
Hih, kiitos valloittavasta viestistäsi! Ihana käänteispsykologinen tapa suhtautua ongelmaan :D Toimii! Varsinkin kun miettii että myyjä on hyvinkin voinut ajatella että onneksi nuokin karmeat lasiastiat lähtivät viimeinkin nurkista tilaa viemästä ;D
PoistaMinusta voit ihan täysillä iloita löydöstäsi - ja toki lahjoittaa sitten summan hyvään tarkoitukseenkin. Pääasia, että astiat löysivät hyvän kodin, jossa niitä arvostetaan. Olisivat voineet joutua ammattimyyjien käsiin ja hintalappu olisi hyvinkin ollut se satku.
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua sinne!
Kiitos sinulle :) Ehkä voisin alkaa iloita täydet löydöstäni ja tosiaan lahjoittaa sitten rahaa taikka tavaraa johonkin hyvään tarkoitukseen tai vaikka samalle kirppikselle.
PoistaIlmaisit asian niin kauniisti että minusta tuntuu lähes siltä kuin olisin tarjonnut astioille turvapaikan tässä pahassa ja kylmässä maailmassa :)
Aikamoinen löytö!!! :)
VastaaPoistaÄlähän Krista muuta viserrä! Ja näiden ihanien kommenttien jälkeen taidan iloitakin löydöstäni vailla suuria omantunnontuskia :)
Poistatodellinen löytö, en ole aiemmin nähnytkään, nauti löydöstä, maksoit pyydetyn hinnan. Upea väri!!
VastaaPoistaVoi Miimma, kiitos :) Taitaa olla tapanani välillä tehdä yksinkertaisita asioista hieman mutkikkaampia... ;)
PoistaJa väri on kyllä ihana, sävy vaihtelee todella kauniisti valon määrästä riippuen.
Hei taas! Muistin sinua blogissani haasteella!
VastaaPoistaVoi kiitos Riikka, ihanaa! Olen perinteisesti ollut melkoisen huono näissä haasteissa mutta ajatuksissani on kyllä ollut parantaa tapani :) Eli toivottavasti jo piankin saat lukea faktoja myös minusta`!
PoistaTodellakin voit nauttia noin kivasta löydöstä ihan täysin siemauksin. Kaikki tekee virheitä ja ihan varmasti vaikkapa munkin virheistä on joku joskus hyötynyt :) Elämä on! :)
VastaaPoistaNiin ihanan lohdullinen sinun kommenttisi :) Näinhän asiat elämässä juuri menevätkin, välillä onnistaa ja sitten toisinaan taas ei! Ehkäpä silloin kun onnistaa siitä pitäisikin vain nauttia ilman ihmeempiä miettimisiä.
PoistaHeippa. :)
VastaaPoistaMinulla on sinulle blogissani tunnustus, käyppäs tsekkaamassa!
http://onelittlepoint.blogspot.fi/
Voi kiitos Anni hurjasti tunnustuksesta :)
PoistaHei, multa löytyisi näitä turkooseja jälkiruoka kulhoja 12 ja juomalaseja 11 jos kiinnostaa
VastaaPoistaT.kuisma76@gmail.com